Keltainen toukokuu, miks et sä jo tuu?

Moikkis mussukat!

Täällä taas! Olin siis vapun vietossa mökillä, ja siellä ei sitten ollut nettiyhteyttä, joten en päässyt päivittelemään. :( Oli kyllä mukava viikonloppu. Heiluin koko vapun pinkissä ponnarissa ja söötti Hello Kitty -ilmapallo kourassa. xD Minkäs laiset ilmapallot teillä oli? Entäs värjäsittekö hiuksianne? Söittekä tippaleipää ja munkkiä? Joitteko simaa? Kävittekö piknikillä tai vappumarkkinoilla? Oliko kiva vappu? Kertokaas! Mä ainakin söin munkkia ja tippaleipää ja join simaa. Ja kävin mökillä vapputorilla. Vappu on musta yks kivoimmista juhlista. Se on niin iloinen ja hullu! :D Olis vaan vähän pidempi loma... Kunpa jo tulis kunnolla kevät! Tänäänkin oli niin kylmä, että välitunnilla meinasin muuttua ihan jääkalikaksi! Hrrr... Nyt on snetään toukokuu! Ai niin, toukokuu! Hyvää toukokuuta kaikille! Vaikka ei tää ihan toukokuulta tunnu... Kaikkea on kyllä Panfussakin ehtinyt tapahtua! Sain jopa sen Evronin vakoojan kiinni!

Noniin, eli siis... xD Oltiin siis järvellä, herra Curleyn kanssa, kun se vakooja pääsi karkuun. Menin uudestaan järvelle, ja siellä oli Curley, ja omituinen kaislakeppi, joka törötti vedestä. xD No, sitten paljastui, että vedessä lymyili se vakooja! Saimme hänet ylös, mutta vakooja pakeni viidakkoon.

Juoksin vakoojan perään ja ihmettelin vähän aikaa, kunnes äkkäsin kuraiset jalanjäljet maassa. Ne johtivat maan alle viidakon luolaan... Seurasin jälkiä alas.

Sieltä jäljet kulkivat professori Bookwormin laboratorioon!

Tervehdin proffan ja sitten...

Äkkäsin lisää jalanjälkiä, jotka johtivat pienennyskoneeseen! :O

Hui! Vakooja!

Mutta se karkasi...

Ihmettelin siinä sitten jonkin aikaa, enkä millän keksinyt, minne vakooja oli mennyt. Lähdin sitten kyselemään muilta pandoilta, että minne nyt pitää mennä. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt, joten palasin tuloksetta viidakkoon...

...ja siellähän niitä jälkiä olikin! Seurasin niitä...

...takaisin maauimalaan. Olin vähän peloissani, kun Gonzo käski minun mennä tutkimaan pukuhuonetta, mihin vakooja oli jälleen livahtanut. Mutta keräsin rohkeuteni ja menin pukkariin jossa minua odotti...

...iiiik, vakooja!

Sit Jade delas.

Mutta kyllähän se siitä pian virkos. Ja sitten kävi niin, että kun ton tyypin päälle heitti sydämiä, niin se kauhistu, ja hyppäs takas viemäriinsä!

Kampsukin ennätti paikalle...

Kiitos kiitos...

Ja sit sain 200 pk:ta ja kivan paidan, missä lukee I ♥ SPY. Vähän outoo kyllä...

Ja homma hoidettu! Oon muuten taas taiteillu Panfu-piirrustuksen. :D Hauutteko nähä? Tässä se on:

Mitäs tykkäätte? Tuohon meni aika paljon aikaa... Ja tiedätte kyllä ketä ajattelin, kun piirsin tuota. <3 Eikös se ole ihan näköinenkin? :D

No, eipäs hempeillä enenpää. :D Tulee liikaa muistoja mieleen... Mulla on nyt työn alla Ellan ja Maxin kuva, ja sen jälkeen aijon tehä omakuvan. :) Ja eilen olin lotuksen kanssa, tässä vielä meidän kamukuva:

Tuossa se I ♥ SPY -paitakin on.

Tiedättekös, kun minusta tuli bloggari, pääsin mukaan sellaiseen erityiseen porukkaan, perheeseen. Me kaikki Panfun bloggarit olemme kuin iso perhe. Kaikki (suunnilleen) tuntevat toisensa, kaikki välittävät toisesta. Joskus saattaa tuntua, kuin itse olisi turha, tai että itsestä ei välitetä, mutta todellisuudessa kuitenkin kuulut siihen perheeseen. Onhan siinä mukana muutama muukin, kuin bloggari. Ja mukaan pääsee kuka vaan. Tämä perhe on erityinen, ja sen jäsenien välillä vallitsee erityinen sidos. Me ollaan ystäviä. Ollaan ystäviä niin kauan, kunnes lopataan Panfu. Ollaan yhdessä bloggareita.

Huhhuh, tulipas pitkä postaus ja paljon tunteilua! :D Pitäis kai vähän hillitä tätä kirjottamista... Noniin, moido!

♥:lla, Jadetar, teidän tunteellinen höpsö

P.S. Äänestyksessä tuli tasapeli! :O Mitäs me nyt tehdään?